Eduskunnan
oikeusasiamiehen kanslia julkisti 3.7.2018 raportin koulukoti Pohjolakodin tiloihin ja toimintatapoihin tämän
vuoden huhtikuussa kohdistuneesta tarkastuksesta. Oulussa ilmestyvä sanomalehti
Kaleva kirjoitti apulaisoikeusasiamiehen määräämästä tarkastuskäynnistä ja sen
raportista 26.8. ja valtakunnallinen media uutisoi asian pari päivää myöhemmin.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaati 6.9. hallitukselta välittömiä toimenpiteitä laittomien
käytäntöjen vuoksi ja edellytti, että kaikkia Suomen 7 koulukodissa olevat
lapset tulee kuulla.
Raportti ja
lapsiasiavaltuutetun kannanotto ovat avanneet laajan keskustelun lastensuojelun
valvonnan hajanaisuudesta ja sijoitettujen lasten ja nuorten olosuhteista. Kodin
ulkopuolelle sijoitettuja oli lähes 18000, ja heistä laitoksiin lähes 7000. (Lastensuojelun tilastoraportti 2017). Ongelmalliset käytännöt tuskin rajoittuvat pelkästään koulukoteihin.
Lastensuojelun
Keskusliiton erityisasiantuntija Susanna Hoikkala ja Nuorisotutkimusverkoston
tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen kirjoittivat 19.9. Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla erittäin hyvän katsauksen sijaishuollon
järjestämisen ongelmista ja valvonnan riittämättömyydestä. He toteavat:
Sijoitetut nuoret kokevat usein, ettei heitä ole kohdattu, kuultu
ja ymmärretty. Muhoksen tarkastuksessa kuultiin nuorten kokemuksia, ja ne
yllättivät jopa laitoksen johtajan.
Tämän ymmärtäminen voi olla tärkein asia, jolla konkreettisia
parannuksia saadaan aikaan.
Nuorten kokemusten kuuleminen edustaa uutta valvontakulttuuria,
jonka vahvistamista on toivottu pitkään. Sijoitettuja lapsia pitää haastatella
systemaattisesti heidän hyvinvointinsa selvittämiseksi. Pysähtyminen lasten
kokemusten äärelle sopii keskeiseksi työvälineeksi kaikessa
lastensuojelutyössä.
Peruspalveluministeri
Annika Saarikko esitteli valtiovallan toimenpiteitä 20.9. esityksessään ”Lastensuojelu ja sijaishuolto muutoksessa”. Helsingin Sanomat (painettu lehti 21.9.) tiivisti ministerin valvontaa ja lasten kuulemista koskevat
näkökohdat:
Samalla sijaishuollon valvontaa vahvistetaan lisähenkilöstöllä ja
uudella valvontamallilla, jota on kehitetty yhdeksässä maakunnassa. Saarikko
aikoo ehdottaa lisähenkilöstön palkkaamiseen lisää varoja jo vuoden 2019
talousarvioesitykseen. Samalla sijaishuollon valvonta määritellään
valvontaviranomaisten keskeiseksi tehtäväksi vuonna 2019.
Lisäksi lasten kuulemista aiotaan kehittää siten, että valvontaa
tekevälle viranomaiselle tai sosiaalityöntekijällä on käytettävissään selkeä
malli ja lomake lasten kuulemiseksi.
Ministerin esityksen dioissa asia on ilmaistu
laajemmin lastensuojelun valtakunnallisen kehittämistyön kontekstissa. Sijaishuollon
laatukriteerit valmistuvat syksyllä 2018. Ne tulevat osaksi lastensuojelun
laatusuositusta. Molemmat on valmisteltu lapsi- ja perhepalvelujen
muutosohjelmassa (LAPE-hanke).
Niiden käyttöönottoa vahvistavat syksyllä valmistuva Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen tutkimus sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja palvelukokemuksista.
Sen perusteella myös sosiaalityöntekijän tueksi lapsen kuulemisessa laaditaan
lomakkeistoa.
Julkisella hallinnolla on epäkiitollinen -
kenties mahdoton - tehtävä, kun se pyrkii ratkaisemaan palvelujärjestelmän
heikosta resurssoinnista ja niiden laajan yksityistämisen seurauksena ilmenevistä
kriisitapauksista. Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen, joka on tutkinut
1940-1980-luvuilla koulukodeissa kaltoin kohdeltuja, sanoo, että Pohjolakodin
epäasialliset käytännöt ovat vain ”pieni jäävuoren huippu”. Olen samaa mieltä. Kuntien ylläpitämänä ja
ostamana toimintana sijaishuolto kaikissa muodoissaan on aliresurssoitua. Sen
ohella palvelua tuottavilla toimijoilla ja sitä valvovilla kunnan
viranhaltijoilla ei ole riittävästi koulutusta asiakasnäkökulmaa tavoittavan työotteen
toteuttamiseen. Ministeri Saarikon esitys on hallinnon vastaus Hoikkalan ja
Pekkarisen vetoomukseen pysähtyä lasten kokemusten äärelle: sosiaalityöntekijät
ohjeistetaan kuulemaan nuorta selkeän mallin ja lomakkeiston avulla.
Asiakaslähtöinen työote on vaihtunut työntekijälähtöiseksi.